Saturday, October 21, 2017

#Niinmuaki

Kun törmäsin muutama päivä sitten #metoo -kampanjaan, ylenkatsoin sitä, kuten lukuisia muitakin somekampanjoita. Vaikka tiesin aiheen koskettavan itseäni, ajattelin, etten halua tehdä näin ikävästä asiasta numeroa. En lähtisi mukaan moiseen vihaiseen huomiohuoraamiseen. Kampanjalle on helpompi naureskella, kuulostaahan se naisten ensimmäisen maailman ongelmalta: "harmi, kun olen niin hyvännäköinen, että kaikki haluavat mua". Vähättelyni taustalla vaikuttavat sama epäusko ja häpeä kuin seksuaalista häirintää kohdatessani: onko reaktioni liioiteltu tai olenko itse antanut ymmärtää jotain väärin? Vaikenemalla ahdistelusta suojelen itseäni, koska pelkään kantavani sen seuraukset.

Ensimmäisessä kesätyöpaikassani 15 vuotta vanhempi perheellinen esimies kosketteli ja ehdotteli sopimattomia heti ensimmäisestä työpäivästäni alkaen. Olin hirveän pettynyt, olinhan ensimmäistä kertaa hoitanut itselleni töitä enkä aikonut niistä luopua! Kun keräsin rohkeuteni ja osoitin, etten olisi leikissä mukana, hän suuttui ja haukkui työtaitoni päivittäin, antoi kurjimmat ja raskaimmat työvuorot poikkeuksetta minulle, soitteli vapaa-ajallani kertoakseen, ettei minusta ole mihinkään ja neuvoi hankkimaan vähemmän vastuullisen työn, levitti huhua osaamattomuudestani, puhui yliesimiehelleni minusta muiden kuullen "tapauksena" ja kirjoitti painajaismaisen kesän päätteeksi alhaisen työtodistuksen. 

Nielin itkua. Pukeuduin peittävämmin, vaikka esimieheni muistutti, että ihoa saisi näkyä. Häpesin niin paljon, etten uskaltanut kertoa vanhemmilleni tai poikaystävälleni. Kestin vain. Silmää lipevästi iskevät asiakkaat eivät olleet mitään häneen verrattuna. Ei heistä pitäisi edes puhua samassa lauseessa. Toivonkin, että kampanjan herättämässä tunnemyllerryksessä harmillinen, mutta sinänsä vaaraton tahdittomuus osattaisiin erottaa väkivaltaan rinnastuvasta välineellistämisestä. 

Seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit täyttyvät, kun tilanne alkaa tuntua häirinnän kohteesta uhkaavalta. On tietysti ikävää, että joku vastenmielisenä pitämäsi setämies intoutuu ehdottelemaan likaisia Lidlin leipäosastolla tai vielä ikävämpää, kun auton ikkuna rullataan alas ja huudetaan kovaäänisesti HUORA ylittäessäsi suojatietä. Olen molemmissa tilanteissa itsekin pahoittanut mieleni. Myös perseen puristelu tanssilattialla voi olla ällöttävää, mutta kohtauksesta on aika helppo poistua. Se ei ole samalla tavalla vahingollista kuin silloin, kun seksuaalista häirintää käyttää vallan välineenä henkilö, jolla oikeasti on valtaa.

Välittömän fyysisen uhan sijaan seksuaalinen ahdistelija saattaa olla niin kutsuttu portinvartija tai auktoriteetti, joka istuu niiden asioiden päällä, joita sinä tavoittelet, ja jolla ainakin on valtaa vaikuttaa elämäsi olosuhteisiin. Asetelman epätasa-arvoisuus tekee tilanteesta törkeän. Ahdistelu ilmenee kiristyksenä tai painostuksena, ja se voi vakavasti häiritä tai estää esimerkiksi töihin pääsemistä, työn tekemistä tai uralla etenemistä. #Metoo-kampanjan taustalla vaikuttaakin juuri Hollywood-näyttelijöiden protesti. Vaikutusvaltaista elokuvatuottajaa syytettiin siitä, että tämä käytti valta-asemaansa väärin ja ahdisteli seksuaalisesti useita eturivin näyttelijöitä - jopa raiskasi yhden. Tuottaja sai potkut perustamastaan yhtiöstä valtavan mediahuomion saattelemana. Keskustelun kiehuessa näyttelijä Alyssa Milano kehotti seksuaalista häirintää kohdanneita naisia kirjoittamaan "#metoo" Twitterstatukseensa, jotta ongelman laajuus tulisi ymmärretyksi. 

Vastavalmistunut opiskelukaverini teki opettajan sijaisuuksia, kun eräs hänen sijaistamansa eläkeikää lähestyvä opettaja ehdotti kahvilla käymistä. Hän kertoi jäävänsä pian eläkkeelle. Hän voisi suositella opiskelukaveriani seuraajakseen. Kiinnostuneena ja otettuna opiskelukaverini luuli ammattitaitonsa puhuneen puolestaan, kunnes eläköityvä opettaja jatkoi, ettei hänen puolisonsa ymmärrä, mutta sinä taas kun olet niin nuori ja kaunis niin voitaisiin tavata vapaa-ajalla ja vaikka mennä yhdessä johonkin hotelliin. Kun tyrmistynyt opiskelukaverini torjui ehdotuksen, sijaisuudet loppuivat. 

Äidinkielenopettajana en ylläty, että #metoo on tullut monella tavoin ymmärretyksi ja herättänyt siksi muutakin kuin innostusta tasa-arvon edistämiseen. Onhan ihmisten (luetun)ymmärtäminen heikentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Naisten seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja ei ole maahanmuuttajien huhutusta raiskauspiikistä johtuva kampanja, eikä se ole miesten lynkkauskampanja. Kaikki miehet eivät alista naisia. Työurallani ja elämässäni olen tavannut paljon enemmän mukavia, kunnioittavia ja kannustavia miehiä, jotka parhaimmillaan ovat puolustaneetkin minua ahdistelijoita vastaan. 

Opiskeluvuosinani työskentelin pikaruokaravintolassa yksin myöhään illalla. Eräs asiakas saapui työpaikalleni kuukausien ajan elellen harhoissaan välillemme kehkeytyneestä rakkaussuhteesta. Tilanne kärjistyi piinaavaksi, kun hän alkoi seurata minua, oli selvittänyt kotiosoitteeni ja työvuoroni ja uhkaili minua ja poikaystävääni onnettomuudella, jonka pystyi kuvailemaan karmivan tarkasti. Kun en uskaltanut enää kävellä töihin tai sieltä kotiin, otin poliisiin yhteyttä. Poliisi sanoi voivansa asettaa lähestymiskiellon (miehellä oli entuudestaan jo yksi), mutta totesi, että konkreettista hyötyä siitä ei olisi. Silloinen esimieheni oli huolissaan turvallisuudestani ja terveydestäni ja otti ongelman vakavasti. Kun ahdistelija seuraavan kerran saapui, oli esimieheni kookkaine ystävineen vastassa. He pelottelivat miehen tiehensä samoilla aseilla, joita hän oli käyttänyt minuun. 

"Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa." Kampanjaa vähättelevät, vastustavat ja siitä suuttuvat kovaäänisimmin ne, jotka jollain tapaa tunnistavat kritiikin kohteesta itsensä. He, jotka säikähtävät sitä, etteivät uhrit suostukaan vaikenemaan ja ottamaan häpeää kantaakseen, kuten on totuttu. Toki miehet myös osittain aiheellisesti pelkäävät leimautuvansa seksuaalisiksi ahdistelijoiksi pelkän ulkonäön kommentoimisen, pitkän katseen tai pienen viattoman flirtin johdosta. Osa naisista epäilemättä hyödyntääkin häirintäkorttia valtaa, huomiota tai muuta etua saadakseen. Some pursuaa ihmettelyä siitä, uskaltaako naista enää ollenkaan lähestyä, pyytää edes kahville saamatta syytöstä ahdistelusta. Niinpä. Naisilta todellakin edellytetään nyt suhteellisuudentajua! 

Mutta hei mies, älä sinäkään heittäydy aivottomaksi marttyyriksi. Sopivan ja sopimattoman välinen raja voi joissain tilanteissa tuntua häilyvältä, mutta viimeistään kun sinulle kerrotaan, että olet ylittänyt sen ja että käytöksesi on ahdistavaa tai loukkaavaa, lopeta. Älä ainakaan suutuksissasi rupea kostamaan. Puhumattakaan siitä, että täysin tietoisesti vaatisit seksiä sinuun riippuvuussuhteessa olevalta ihmiseltä. Rautalangasta väännettynä: jos esimerkiksi jonkun teatterikorkeakoulun pääsykokeissa ehdotat jollekin saunomista, ja hän kieltäytyy, älä anna sen vaikuttaa arvioosi hänen kyvyistään näyttelijänä. 

Miehet ovat tervetulleita omien häirintäkokemustensa kanssa saman hashtagin alle. Mieheen kohdistuva seksuaalinen häirintä yksittäistapauksen tasolla on ihan yhtä törkeä. Kampanjan pääasiallisena kohderyhmänä ovat naiset yksinkertaisesti siitä syystä, että naisten seksuaalinen häirintä on varsin laaja ongelma. Pelkästään lähipiiriäsi haastattelemalla selviää, että naiset kokevat seksuaalista häirintää moninkertaisesti miehiin verrattuna, kokeile vaikka.

Voittaja ei välitä. Eiku.

Eräs ystäväni tapaili Tinder-matchiaan joitain viikkoja jo jokseenkin innoissaan. Lupaavasti alkanut suhde kohtasi päätöksensä, kun Tinder-m...